Tanssimuusikon käsikirja

Tervetuloa sähköisen tanssimuusikon käsikirjan pariin!

Hiljaiseloa ollut hetken aikaa, mutta yritämme työstää nuottiesimerkkejä ja uusia tyylilajeja kun muilta hommilta ehdimme. Viimeisimpiä päivityksiä teksteihin on tehty keväällä 2013.

Keskustelua voit löytää myös Muusikoiden.netistä.
Kannattaa tutustua myös Metsäkedon & Rehnströmin Komppia ikä kaikki -kirjaan.

Tässä blogissa esittelemme eri tanssimusiikin tyylien soittoa. Käsikirja on tarkoitettu aloitteleville tanssimuusikoille. Pidempään tanssimusiikkia soittaneet voivat kommentoida erilaisia soittotapoja, tempoja yms. Kysymyksiä, ideoita ja muita kommentteja voit kirjoittaa aina blogin perään. Lisäämme ajan myötä tyylilajeja enemmän.

Tempot ovat ohjeellisia, ja vaihtelevat samassa tyylilajissa kappaleesta riippuen.

Nuottiesimerkit ovat tarkoitettu karkeiksi esimerkeiksi, joita soittajat voivat soveltaa oman taitonsa mukaan. Musiikki graafisessa muodossa ei tee oikeutta soivalle kuulokuvalle. Nuottien avulla ei välity kappaleiden esittämiseen liittyvä tyylisidonnaisuus; oppiakseen eri tyylit tulee kappaleita esittää sekä tutustua vanhoihin levytyksiin ja kuunnella mahdollisimman paljon erilaisia esiintyjiä.

Varsinkin lattarimusiikissa rumpukompit vaihtelevat suuresti, ja jokainen rumpali tuo komppeihin oman lisänsä. Suurin osa syna-/konekompeistakin ovat erilaisia keskenään, joten "oikeaa" komppia voi olla vaikea löytää. Tiettyjä yhtäläisyyksiä kompeissa on kuitenkin havaittavissa, ja kuuntelemalla paljon levytyksiä rumpalin on helppo(?) poimia sieltä eväät omaan soittoonsa.

Tapana on soittaa yksi pari tiettyä tyyliä. Satunnaisesti esim. polkkaa tai masurkkaa voi esittää vain yhden pidemmän kappaleen, jos tanssijoita on vain vähän. Parit kannattaa suunnitella nopeita ja hitaita tyylejä vuorotellen. Parin sisällä on syytä laittaa hitaampitempoinen kappale ensin, ja nopeampi sen jälkeen. Jos orkesteri huolehtii taukomusiikista, kannattaa siihenkin kiinnittää huomiota. Kappaleet myös siihen pareittain. Taukokappaleissa kannattaa olla sellaisia tyylejä, mitä orkesteri ei soita; myös edellä mainitut asiat tulisi ottaa huomioon. Tanssi-illasta on syytä rakentaa toimiva, monipuolinen esitys.

Tanssilavoilla sekä tanssipaikoissa kannattaa harkita liiallisen pop/rockmusiikin esittämistä. Ihmiset tulevat tanssipaikkoihin tanssimaan ja usein monipuolinen tanssiohjelmisto on silloin valttia. Ravintoloissa tilanne voi olla päinvastoin, ja orkesterin onkin syytä hallita myös pop-, rock- ja bilemusiikkia.

Tanssimuusikoksi?

Yleisesti tanssimuusikon ura alkaa tuurauskeikoista tai oman bändin perustamisesta. Tuurauskeikoilla on tilaisuus oppia paljon erilaisia kappaleita ja bändien tulkintoja niistä. Kirjastosta löytyy mm. Fazerin kustantama Tunnetuimmat suomalaiset...-sarja, josta kannattaa opetella joukko perusbiisejä.

Suuret kiitokset Muusikoiden.netin Tanssimusiikki-keskusteluihin osallistuneille.


Terveisin tekijät,

Johannes Lintunen ja Tuomo Tiitinen



Lähteet:
Mika Hakala. Pro Gradu 2007 Jyväskylän yliopisto.
Kenfoster.com
Muusikoiden.netissä avatut keskustelut:
"Humpasta ja humpan komppauksesta"
"Tunnettuja biisiesimerkkejä eri valssilajeihin?"
"Tangon taikaa"
Sumuiset ravintolakeskustelut alan ihmisten kanssa :)