Nuotit/sointulaput

Sointulappuja tehdessä on tärkeintä kiinnittää huomiota selkeyteen ja helppoon luettavuuteen.

Sointulapuissa on syytä olla:

• Kappaleen nimi isolla yläreunassa. A3-arkilla myös ensimmäisellä (tyhjällä) sivulla oikeassa yläreunassa selaamisen helpottamiseksi.
• Tempo. Etenkin rumpali tarvitsee tempomerkinnän, tarvittaessa voi sitten keikalla tarkistaa metronomista.
• Sävellaji yläreunaan. C, Gm, C#m, F#. Aina iso alkukirjain selkeyden vuoksi!
• Tyylilaji (valssi, humppa, beat..) myöskin yläreunaan.
• Osat selkeästi merkattuina. Vasempaan laitaan voi jättää pienen marginaalin, johon laitetaan eri osat (A B Intro...) isolla kirjaimella, mieluusti vaikka ympyröitynä tai neliöitynä.
• Rakenne selkeästi merkittynä sivun alareunaan esim. ABABCB, ABCx2
• Soinnut selkeästi merkittynä. Mertkise sävel aina isolla (C, C7, Cm, Cm7). Muissa sointumerkinnöissä pääasia on käyttää samaa logiikkaa ja johdonmukaisuutta.
• Tahtiviivat suht samalla kohtaa pystysuoraan katsottuna.
• Eri osat alkavat aina järkevästi uudelta riviltä, jos mahdollista.

Reaalisoinnusta löytyy lisää tietoa Sibelius-Akatemian sivuilta klikkaa tästä

Yhdelle riville kannattaa laittaa 4, (6) tai 8 tahtia, jotta kappaleen luettavuus säilyy helppona.

Eri osien välissä on hyvä olla pieni väli. Osat kannattaa merkata A, B, Intro… eri värejä ei kannata käyttää, koska värit eivät yleensä näy esiintymisvalojen loistaessa ja kopioinnin jälkeen niistä ei ole iloa.

Kertaus- , segno- ja coda-merkintöjä käytetään tilan säästämiseksi, muttei kuitenkaan selkeyden kustannuksella. Tupla- tai triplasegnot vaikeuttavat useimmiten nuotin lukemista, vaikka tekevätkin nuotista lyhyemmän. Rakenne kannattaa merkitä vielä erikseen osien kirjaintunnuksilla kappaleen alkuun tai loppuun:

Esim. 1: INTRO A B C B

Esim. 2:
intro A1 A2 B A1 A2 B A2 B C B B coda
voi lyhentää
int (AB)x2 A’ B C B coda // A' merkattuna lappuun


Pelkkä sointulappu on usein riittävä apu kappaleen soittamiseen. Tuntemattomissa sekä paljon melodisia ja rytmisiä elementtejä sisältävissä kappaleissa kannattaa käyttää nuottia, jossa F-avaimelle on kirjoitettu bassolinja ja G-avaimelle laulun melodialinja sekä erilaiset fillit ja välisoitot. Obligatot yms. kannattaa kirjoittaa mahdollisimman yksinkertaisesti. Soittaja voi sitten täydentää oman ammattitaitonsa mukaan yksinkertaista nuottikuvaa. Tässä nuottimallissa täytyy kuitenkin muistaa fontin riittävä koko.