Tango

Tango, kansainvälinen: tempo 112-136 (tempo tanssijoille, tahtia/min 28-34)
Suomalainen tango: tempo 120 (30)
Argentiinalainen tango: tempo 108 - 112 (27-28)
Eurooppalainen tango: tempo 132 (33)
Kilpatanssitango: tempo 132 (33)
Hyvä tanssitempo: 120
Tahtilaji: 4/4 (harvoin diminuutio 2/4)


Tango saapui Eurooppaan 1900-luvun alussa argentiinalaisten tanssijoiden ja muusikoiden välityksellä. Kansainvälinen läpimurto tapahtui 1911 Pariisissa, jonka muoti tuohon aikaan levisi ympäri maailmaa. Suomeen tango tuli samaan aikaan kuin Yhdysvaltoihinkin, vuonna 1913. Tangoa kuultiin virallisesti ensimmäisen kerran Suomessa helsinkiläisen Apollo-teatterin operetissa Bobbeli Bobb, joka sai ensi-iltansa 7.2.1913. Myöhemmin samalla lavalla, saman vuoden marraskuussa Toivo Niskanen ja Elsa Nyström esittivät "salonkitangoa". (Joissakin lähteissä sanotaan tangon tulleen Suomeen tuolloin, 2.11.1913 klo 14.) Joulukuussa 1913 elokuvateatteri Scalan ensi-illassa nähtiin elokuva Suuri tangokilpailu eli tangokuningatar. Myöhemmin Fazer toi markkinoille tangokaramellit ja parissa vuodessa tango olikin vallannut Helsingin seudun asukkaat perusteellisesti. Tango oli tuulahdus suuren maailman elämästä, olihan tango saapunut Suomeen Pariisin kautta Etelä-Amerikasta asti!

Perinteinen argentiinalainen tango oli alun perin moniosainen soitinsävellys mutkikkaine rytmikuvioineen. 1920-luvulla argentiinalaiset alkoivat kirjoittaa tangoihin sanoituksia, jotka usein kuvasivat paikallista elämäää Buenos Airesissa. Aiheet olivat usein niin paikallisia, että niitä oli vaikea kääntää muille kielille.

Euroopassa säveltäjät karsivat tangosta pois ylimääräisiä sivuteemoja ja yksinkertaistivat tangon rytmiä. Perusluonteeltaan tangosta tuli romanttinen, ja siihen liittyi usein mielikuvia kaukomaiden kuutamoöistä ja aurinkoisista päivistä.

1910-luvulla suomalaisia tangoja ei juurikaan sävelletty, mm. itsenäistyminen antoi kansalaisille muuta ajateltavaa. Samalla vuosikymmenellä opeteltiin kuitenkin innokkaasti uusia tansseja: boston-valssia, one-steppiä ja two-steppiä, foxtrotia, turkey-trotia, maxixea ja tietenkin tangoa. 1920-luvulla tango oli jo vakiinnuttanut asemansa tanssikoulujen perustanssina. 1930-luvulta lähtien tango kuului valssin ja foxtrotin rinnalla lähes kaikkien eurooppalaisten ravintolaorkesterien perusohjelmistoon.

Ensimmäinen suomalainen tango on tiettävästi Emil Kaupin elokuvaan Salainen perintömääräys säveltämä habanera-tyyppinen tango. Elokuvan ensi-ilta oli 16.2.1914. Tangoja ilmestyi sittemin harvakseltaan. Vasta 1930-luvun puolivälissä tangojen suosio kasvoi, ja vuosikymmenen lopulla se alkoi kehittymään nykyiseen suuntaansa. Tangoissa esiintyvät nimet suomalaistuivat, ja ulkomaan ihmeet muuttuivat kotimaan kauneudeksi. Kun Ruotsissa suurin osa tangoista sävellettiin duuriin, suurin osa suomalaisista tangoista kulki melankolisesti mollissa. Talvisotaan mennessä tango oli jo vakiinnuttanut asemansa, mutta varsinkin sotavuodet nostivat tangon suureen suosioon ja niitä sävellettiin paljon.

Tangon menestykseen vaikuttivat epäilemättä Toivo Kärjen sävellykset. Kärjen sävellyksien takana oli usein erittäin hienostunut moderniin jazziin pohjautuva sointumaailma nelisointuineen (kolmisoinnut olivat vielä 1930-luvulla laajemmin käytössä) sekä evergreens-tyylinen muotorakenne. Kärki uudisti suomalaista tangoa vaivihkaa monella tapaa. 1940-50 luvun vaihteessa harmonikka otti valtaa säestyssoittimena, ja mm. Unto Monosen tuotannossa 1960-luvulla harmonikalla on jo olennainen rooli. Tangoaallon myötä 1960-luvulla tangon kehitys oli huomattavaa. Äänitystekniikan kehittyessä eri soittimet saatiin eroteltua paremmin toisistaan; myös rummut nostettiin enemmän esille kuin aikaisemmin. Tahdin viimeinen isku sai uuden takapotkun (tam-tam-tam-taKA). Tangoaallon mukana nousivat esille mm. Eino Grön, Reijo Taipale, Esko Rahkonen ja Taisto Tammi. Johtavia säveltäjiä olivat Toivo Kärki ja Unto Mononen. 1970-luvulla tangon suosio hieman hiipui. 80-luvun alussa tango nousi jälleen ja vuodesta 1985 lähtien järjestetyt Tangomarkkinat ovat pitäneet tangon suosittuna tähän päivään asti.

Tangomusiikissa tärkein osa on hyvällä sovituksella ja hyvällä sovittajalla. Tangomusiikin kaikki nuotit voidaan kirjoittaa partituuriin, jota soittajat seuraavat. Hyviä, suurempia nuottisovituksia on saatavissa valitettavasti lähes pelkästään Suomen oloista poikkeaville kokoonpanoille. Sovituksia on mm. bandoneonille, viululle, bassolle, kitaralle ja pianolle; kahdelle bandoneonille, kahdelle viululle, pianolle ja bassolle; jopa 4 bandoneonille, 4 viululle, pianolle ja bassolle. Rummut eivät ole useinkaan kovin merkittävässä osassa tangomusiikkia, mutta nykyaikaisissa suomalaisissa kokoonpanoissa kuitenkin poikkeuksetta mukana. Rytmiä luodaan myös harmonikalla tai vastaavalla soittimella. Suomalaisten bändien tangosovituksia kannattaa kysyä suomalaisilta sovittajilta sekä suoraan muusikoilta.

Tangon rytmiä kannattaa painottaa joko 2. tai 4. iskulle. Turhia fermaatteja tauoilla tai pitkillä äänillä sekä hidastuksia ei kannata tehdä. Tärkeämpää on pitää tempo tasaisena. Konserteissa kappaleita voidaan toki sovittaa rytmisesti ihan miten vain.

Katso sovitus/nuottiesimerkki tästä.
Kuuntele musiikki tästä.
Esimerkit: Norberto Vogel @ www.vogel.com.ar


Helpon ja suht hyvän tangosovituksen saa tehtyä tavallisesta kaksirivisestä pianonuotista. Rumpali ja basisti sekä komppaavat soittimet, esim. harmonikka, soittavat rytmin sykronoidusti keskenään bassostemman pohjalta. Harmonikalla (tai koskettimilla) täydennetään esim. jousistemmoja ja melodioita. Tauot on syytä soittaa siten, kun ne on merkittykin. Ne ovat tanssijoille tärkeitä sekä tuovat tangoon lisää syvyyttä. Jos orkesterissa on kitara, kannattaa harkita kevyttä komppausta akustisella kitaralla.

Nuottiesimerkkinä La Cumparsita: sivu 1 - sivu 2
Esimerkki: www.todotango.com


Ns. leadsheetistä (melodia+soinnut) soitetussa tangossa soittimet joutuvat improvisoimaan sovituksen (kutsutaan myös nimellä play off, a la parilla, on the grill).

Perinteisesti soitettuun tangoon ei ole syytä sotkea muita tyylejä. Nykyisin useat orkesterit sovittavat tangon osia myös beguineksi tai beatiksi tuomaan lisäväriä kappaleisiin, vaikka tyylillisesti se ei olekaan oikein. Tämä suomi-iskelmätyyli kuuluu suomalaiseen tangoon, jolle muista tangoista poiketen ominaista on rummut, ei niinkään muihin tangoihin. Beat tuli tangoon mukaan yleisemmin 1980-luvun alussa, esimerkiksi Topi Sorsakosken levyttämässä Hurmiossa (1985) käytetään beat-komppia B-osassa. Tärkeintä on muistaa, että tanssimusiikki pysyy tanssittavana.

Rytmisen poikkeuksen tähän luo habanera, jota sanotaan espanjalaiseksi rytmitykseksi tangolle. Euroopassa habaneraa kuulee monesti yhtenä tangon osana. Perinteinen habanera-kappale on La Paloma.
|. |´ | |
Taa-(at)ta taa taa *nuottiesimerkki tulossa*

Vanhoista tangolevytyksistä löytyy monia sovitusideoita, esim. Olavi Virralta.

Kappaleita:
Sydäntango
Soi maininki hiljainen
Vie meidät rakkauteen
Rannalla
Hiljainen kylätie
Satumaa
Kotkan ruusu
Illan viimeinen tango
Tango pelargonia
Punatukkkaiselle tytölleni
Illan varjoon himmeään 

Argentiinalainen tango

1900-luvun alussa Suomeen saapunut argentiinalainen tango teki comebackin reilu vuosikymmen sitten. Pikkuhiljaa sen suosio on kasvanut, ja tanssikursseilla opetetaankin suomalaisen tangon lisäksi nykyisin perinteistä argentiinalaista tangoa (esim. Arienzo), uudempaa argentiinalaista tangoa (esim. Pugliese), uutta argentiinalaista tangoa (esim. Piazzolla). Vapaaseen vientiin ja seuraamiseen perustuva argentiinalainen tango on tanssiparin yhteistä tulkintaa musiikista. Argentiinalaiseen tangoon kuuluu erottamattomasti harmonikan sukulaissoitin bandoneon. Suomessa käytössä on lähes poikkeuksetta tavallinen harmonikka. Täytyy kuitenkin muistaa, että monet argentiinalaiset tangot (esim. Piazzola) on tehty konserttikappaleiksi, eivätkä välttämättä sovelle sellaisenaan tanssilavoille.

Argentiinalaisia, Suomessakin tunnettuja tangoja:
El choclo
Adiós muchachos
La cumparsita
Araña de la noche
Caminito
A media luz
Bonita niña


Tangosovituksia netistä:
universelles.fr
www.julianhasse.com.ar
www.vogel.com.ar custom arrs
www.accordionist.net

Tangon sanoja:
argentina.informatik.uni-muenchen.de

Lähteet:
Amigos del Tango
www.virtuar.com/tango
Vogel.com.ar
Todotango
Tanssiklubi Star
Buell, Kevin. Ballroom dancing for beginners. Volume 1 International style standard (modern) ballroom dancing. PDF-tiedosto. Dancer Notes 2001.
Suomi soi 1. Tanssilavoilta tangomarkkinoille. Toim. Pekka Gronow, Jukka Lindfors ja Jake Nyman. Kustannusoy Tammi, Hämeenlinna 2004.